Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla valtavan ahdistava ja epätietoinen kokemus. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää tietää omat oikeutensa ja se, miten saada apua ja tukea. Tämä artikkeli pureutuu rikoksen uhrin oikeuksiin ja erityisesti siihen, miten asianajaja voi toimia rikoksen uhrin hyväksi tarjoten apua ja neuvontaa rikosprosessin eri vaiheissa.
Rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoa rikosprosessista, heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan osallistua prosessin eri vaiheisiin. Tieto on tärkeää, koska se auttaa tekemään informoituja päätöksiä ja osallistumaan aktiivisesti oman oikeusaseman parantamiseen. Oikeus tietoon varmistaa, että uhri ei ole tietämätön oikeuksistaan ja voi saada oikeudenmukaista kohtelua oikeusprosessin aikana.
Rikoksen tapahduttua asian selvittäminen aloitetaan poliisille tehtävällä rikosilmoituksella. Voit tehdä rikosilmoituksen sähköisesti poliisin nettisivujen kautta (linkki) tai käymällä poliisilaitoksella. Mikäli kyse on rikoksesta, jossa poliisi tulee tapahtumapaikalle, voi poliisi kirjata rikosilmoituksen paikan päällä saamiensa tietojen perusteella. Rikoksen uhrina sinulla on oikeus halutessasi saada neuvoja ja tukea asianajajalta jo rikosilmoituksen tekemisessä. Tarvittaessa neuvomme tai lähdemme mukaasi tekemään rikosilmoitusta. Rikosilmoituksen tekemiseen voi ottaa myös mukaan tukihenkilön.
Poliisi aloittaa asiassa esitutkinnan rikosilmoituksen perusteella. Esitutkinnassa kerätään tietoja tapahtuneesta rikoksesta. Rikoksen uhri kutsutaan asian selvittämistä varten kuultavaksi. Kuulusteluun meneminen voi tuntua jännittävältä ja ahdistavalta. Rikoksen uhrina sinulla on oikeus käyttää asianajajaa apunasi kuulusteluissa ja niihin valmistautumisessa. Jännittävää tilannetta voi helpottaa se, että kuulustelutilanteen käy etukäteen läpi asianajajan kanssa. Asianajaja toimii kuulusteluissa tukena, varmistaa, että kaikki oleellinen tieto tulee poliisin tietoon ja huolehtii rikoksen uhrin oikeuksien toteutumisesta.
Kuulusteluissa sinulta kysytään muun muassa, vaaditko asiassa rangaistusta ja / tai vahingonkorvauksia sekä suostumustasi kirjalliseen menettelyyn ja sovitteluun. Nämä on hyvä käydä asianajajan kanssa läpi ennen kuulusteluihin menoa, jotta tiedät mitä nämä tarkoittavat ja mitkä rikoksen uhrin oikeudet tältä osin ovat. Esimerkiksi jos rangaistusvaatimusta ei esitetä esitutkintavaiheessa, sitä ei yleensä voi tehdä enää myöhemmässä vaiheessa. Toisaalta, jos rangaistuksen saamista tärkeämpää on vahingonkorvauksen saaminen, saattaa olla helpompaa ja nopeampaa suostua sovitteluun.
Esitutkinnassa rikoksen uhrilla on oikeus kertoa oma käsityksensä tapahtumista, nimetä kuultavia henkilöitä tai toimittaa poliisille kirjallista selvitystä asiasta, käyttää avustajaa ja/tai tukihenkilöä.
Esitutkinnan valmistuttua rikoksen uhrin oikeus on antaa asiassa loppulausunto ennen asian siirtymistä syyttäjälle syyteharkintaan. Loppulausuntoa ei ole aina tarpeen laatia, mutta asiaa on hyvä arvioida yhdessä asianajajan kanssa.
Poliisi toimittaa esitutkinnassa laaditun esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkinnan tekemistä varten. Rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoon, kuka syyttäjä asiaa käsittelee ja olla yhteydessä syyttäjään esimerkiksi asian etenemistä koskevien tietojen saamiseksi.
Syyttäjä päättää nostaako rikoksesta syytteen vai ei. Jos rikoksesta nostetaan syyte, asia etenee tuomioistuimeen. Rikoksen uhri on tietyin edellytyksin oikeutettu nostamaan asiassa itse syytteen, jos syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytettä. Tästä oikeudesta huolimatta, syytteen nostaminen itse ei lähes koskaan ole kannattavaa.
Rikosasia tulee vireille käräjäoikeuteen syyttäjän haastehakemuksella. Käräjäoikeus lähettää rikoksen uhrille haastehakemuksen tiedoksi ja pyynnön toimittaa kirjalliset vaatimukset. Toimistomme asianajajat auttavat sinua arvioimaan mitä vaatimuksia asiassa voidaan esittää, mihin korvauksiin sinulla on oikeus ja mitä todistelua vaatimustesi toteennäyttäminen edellyttää.
Tuomioistuinkäsittelyssä rikoksen uhrilla on oikeus esittää vaatimuksia, käyttää avustajaa ja tukihenkilöä sekä tulla kuulluksi. Rikoksen uhri voi olla oikeutettu korvauksiin esimerkiksi vammoista aiheutuneesta haitasta, sairaalakuluista, menetetyistä tuloista tai muista taloudellisista vahingoista ja henkisestä vahingosta eli kärsimyksestä. Uhrin kuuleminen tuomioistuimessa voidaan toteuttaa tietyin edellytyksin niin, ettei rikoksen uhrin tarvitse kohdata rikoksen tekijää oikeussalissa. Autamme ja turvaamme rikoksen uhrin oikeuksien toteutumisen näiltäkin osin.
Asianajajasta voi olla korvaamatonta apua rikoksen uhreille. He toimivat uhrien puolesta ja auttavat heitä ymmärtämään oikeuksiaan ja oikeusprosessia. Asianajaja voi alkaa uhrin oikeusavustajaksi ja tukea häntä mm. seuraavilla tavoilla:
Oikeudellinen neuvonta: Asianajaja selittää uhreille heidän oikeuksiaan ja auttaa heitä ymmärtämään oikeusprosessin vaikeaselkoisuudet.
Oikeudenkäyntiin valmistautuminen ja siinä avustaminen: Asianajaja voi valmistella uhria oikeudenkäyntejä varten, auttaen heitä esittämään vahvat vaatimukset ja edustamaan heitä tuomioistuimessa.
Korvausten hakeminen: Asianajaja auttaa uhria korvausten hakemisessa. Korvauksia voi saada esimerkiksi vammoista aiheutuneesta haitasta, sairaalakuluista, menetetyistä tuloista ja henkisestä vahingosta eli kärsimyksestä. Korvausten hakeminen voi olla monimutkaista, mutta asianajaja auttaa selventämään prosessia. Asianajaja auttaa myös hakemaan korvausta oikein perustein, ettei korvausvaatimusta hylätä vain lain kiemuroiden vuoksi.
Asianajaja auttaa tunnistamaan nämä perusteet ja esittämään vahvat vaatimukset korvauksia varten.
Yhteenvetona voidaan todeta, että rikoksen uhriksi joutuminen on raskas taakka, mutta oikeuksien tunteminen ja asianajajan apu voivat merkittävästi helpottaa tilannetta. Asianajaja on rikoksen uhrin luotettava tuki, auttaen oikeuden saamisessa ja korvausten hakemisessa.
Meillä on 20 vuoden kokemus rikosasioiden hoitamisesta. Tarjoamme sinulle oikeudellista apua alusta loppuun saakka.
Voit laittaa meille viestiä sähköpostilla niina@miinalakaisanlahti.fi / satu@miinalakaisanlahti.fi , yhteydenottolomakkeella tai soittamalla 0400 914 316 (Niina) / 0400 487 665 (Satu)
